Siirry pääsisältöön

Kolme myyttiä joogasta

🧡 JOOGA ON KANKEILLE PINNALLISESTI HENGITTÄVILLE LEVOTTOMILLE MIELILLE🧡



1. Jooga ei sovellu kankeille

Täysin väärin! Mitä kankeampi, sen parempi! Jooga avaa kehoa, lisää energian virtausta ja soveltuu sen vuoksi ERINOMAISESTI juuri kankeille! Erityisesti yin-jooga, joka avaa kehoa staattisissa asennoissa sekä perinteinen hathajooga, Sanmayan tiistain ja keskiviikon hathatunnit soveltuvat todella hyvin juuri kankeille!!
Itse asiassa on niin, että yliliikkuvuus on riski harjoituksessa, rajattomuus ei kaipaa lisää joustavuutta, vaan rajoja ja voimaa. Yliliikkuvuuden kanssa tulee herkemmin vahinkoa. Jos olet yliliikkuva, ole varovainen ja tee vähemmän kuin raajat joustaisivat!

2. En pysty joogata kun mieli on niin levoton

Kaikkien mieli on levoton! Mitä levottomampi mieli, mitä aktiivisempi keho, sen enemmän joogasta hyödyt! Haasta itseäsi pysähtymään tai aloita aktiivisista ja vahvoista joogamuodoista, joissa "ei vain makoilla" vaan joissa käytetään joogan teknologiaa mielen suuntaamiseksi, esim. voimakkaista hengitystekniikoita, mantroja tai vahvoja liikkeitä. Esimerkiksi maanantain Vinyasa Flow, astanga ja kundaliinijooga soveltuvat tähän. Kokeile!

3. Jooga ei onnistu kun en osaa hengitystä

Hengitys tulee useimmissa joogasuuntauksissa asteittain mukaan. Ensin luodaan yhteys luonnolliseen hengitykseen, siihen perustuu kaikki muu. Ei ole mitään hyötyä yrittää ottaa hengitystä harjoitukseen mukaan ellei ensin ole kokemusta siitä että ylipäänsä hengittää. Aluksi opitaan harjoituksen muoto, vasta sitten otetaan mukaan muuta. Hengityksen harjoittelemisen näkökulmasta aloita yinistä, hathajoogista tai alkeis astangasta.

Tervetuloa kokeilemaan!

Lue lisää ja varaa tuntisi:

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi jooga auttaa fyysiseen kipuun?

Kolme syytä miksi rentouttava jooga auttaa fyysisissä kivuissa? Arkielämä haastaa kehoamme. Yksipuolinen liikunta, toistuvat liikeradat, virheasennot ja levon puute vaikuttavat fyysiseen kehoomme, jolloin keho jäykistyy ja saatamme kehittää erilaisia kiputiloja. Niska jumittaa, selkään sattuu, hengitys ei pääse kulkemaan vapaasti. Kun keho alkaa kokea kipua, mielikin alkaa jäykistyä, ja on entistä hankalampi rentoutua. Välttelemme kivun kokemusta, ja keho jäykistyy lisää. Kehä on valmis, ja kipu lisääntyy, vaikka me vain haluaisimme parantua kivusta. MITEN JOOGA VOI AUTTAA? 1. Jooga rentouttaa sekä kehoa että mieltä. Me olemme kokonaisuus, kehomme ja mielemme yhdistyvät toisiinsa hengityksen avulla. Rentouttavassa joogassa pyritään rentouttamaan keho, mieli ja hengitys. Kun muutamme yhtä näistä kolmesta, kaksi muuta muuttuu myös. Kehä on valmis, rentous lisääntyy kokonaisvaltaisesti. Kun hengitys pitenee, hermosto rauhoittuu. Keho rentoutuu ja mieli tyyntyy. Kun keho...

3 SYYTÄ HARJOITTAA JOOGAA STRESSAANTUNEENA

3 syytä miksi jooga on stressaantuneelle sopivin harrastus! Stressaantuneena keho on ylivirittäytyneessä tilassa. Stressihormonipitoisuudet eli adrenaliini ja kortisolitasot ovat korkealla ja kehossa on jatkuva valmiustila. Mieli on kuormittunut ja ajatukset pyörivät kehää tai jumittavat jossain stressipiikin aktivoivassa asiassa. On vaikea pysähtyä, levätä ja rentoutua. Keho ei yksinkertaisesti osaa eikä mieli pysty löysäämään. Miksi jooga soveltuu erityisen hyvin tälläisessä kohdassa elämää? 1. Joogassa tuetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia Jooga on kokonaisvaltainen hyvinvointimenetelmä, jossa kehoa käytetään mielen rauhoittamiseen ja sisäisen tasapainon kehittymiseen. Joogassa viivytään tietyissä asennoissa ja annetaan kehon hellittää. Luodaan kehoon olosuhteet, jossa se asteittain helittää ja rentotutuu yhä syvemmin. Aluksi on tavallista, että mieli harraa vastaan, se kulkee omia polkujaan työpaikan ja Prisman kassajonon välillä. Mieli ei halua löysätä, koska se ...

Antaudu, sitoudu ja kuuntele!

Joogan keinot hyvinvoivaan elämään Kaikki tuntemani joogalajit länsimaissa pohjautuvat vähintäänkin väljästi Patanjalin joogasutriin. Joogasutrissa esitellään kahdeksanosainen joogan tie, joka kuljettaa ihmisen kärsimyksestä sisäiseen rauhaan ja onnellisuuteen. Kahdeksanosainen joogan tie sisältää yamat (suhde toisiin ja maailmaan), niyamat (suhde itseen), asanan (fyysinen harjoitus), pranayaman (hengitys), pratyaharan (aistit), dharanan (keskittyminen), dhyananan (meditaatio) ja samadhin (ykseys). Ne ovat yhteydessä toisiinsa mutta niitä voidaan tarkastella myös erillisinä. Kahdeksanosaa voidaan tulkita portaina, askeleina tai kehänä. Jokainen osista sisältyy toiseensa vaikka ovat olemassa myös erillisinä. Jooga ei ole jumppaa tai kehon muokkaamista.   Jooga on ennen kaikkea itsekasvatusmenetelmä, jonka tekniikoita hyödyntämällä voit saavuttaa sisäisen rauhan. Sisäinen rauha on kaiken hyvinvoinnin perusta. Jatkuva kärsimys lakkaa. Siirrytään ottamisen halusta vastaan...